Ulkona syöminen jo luonteva osa suomalaisten arkea – suurin osa ravintolaruokailijoista käytännöllisiä vatsantäyttäjiä

a4794d706d6d3bfb_featured

Hemmottelun tai merkkipäivän juhlimisen sijaan suomalaiset suuntaavat ravintoloihin nyt ensisijaisesti arjen piristämiseksi – lisäksi enemmän kuin joka toinen tekee ravintolakäyntejä spontaanisti. Valtaosa suomalaisista kuuluu ulkona syöjinä käytännöllisiin vatsantäyttäjiin. Liki viidesosa on laatutietoisia nautiskelijoita, jotka käyttävät eniten aikaa ja rahaa ravintolaruokailuun. Ryhmässä korostuvat erityisesti suurkaupunkien asukkaat sekä naiset. Tämä selviää foodservice-alan tukkukauppa Kespron ”Suomalaisten odotukset ravintoloille 2020” -tutkimuksesta.

Kattavaan suomalaisten ravintola-asiointia kartoittavaan tutkimukseen osallistui lähes tuhat suomalaista kuluttajaa. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa näin tarkasti ja tässä laajuudessa tehty tutkimus kuluttaja-asiakkaiden ravintolaruokailusta.

– Suomalaisessa ruokakulttuurissa on selvästi saavutettu vaihe, jossa ulkona syömisestä on tullut osa päivittäistä arkea. Se ei ole enää vain merkkipäivän juhlimista tai satunnaista hemmottelua: jopa 57 prosenttia suomalaisista kertoo tekevänsä spontaaneja ravintolakäyntejä ja 67 prosenttia kertoo tärkeimmäksi ulkona syömisen syyksi arjen piristämisen, Kespron aluejohtaja Jerry Tiittala kertoo.

Käytännönläheisyys painaa ravintolan valinnassa

Ravintola-asioinnissa korostuu käytännönläheisyys, mikä näkyy Tiittalan mukaan kuluttajien valintakriteereissä.

– Ravintolan valintaan vaikuttavista tekijöistä kärkeen nousi hyvä hinta-laatusuhde, joka vaikutti valintaan 83 prosentilla suomalaisista. Kätevä sijainti nousi toiseksi suurimmaksi tekijäksi (58 % vastaajista) ja kolmanneksi asioinnin helppous (53 % vastaajista). Ruoan ensiluokkainen laatu tuli näiden jälkeen (42 % vastaajista), Tiittala toteaa.

Peräti 71 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei ole enää palannut ravintolaan, kun ruoka ei ole vastannut heidän odotuksiaan. Moni (72 %) hakee aktiivisesti tietoa ravintolasta ennakkoon. Nuorten tiedonhaussa korostuvat erityisruokavaliot: esimerkiksi kasvisruokavaliosta he hakevat tietoa suhteessa koko väestöön selvästi enemmän.

– Tutkimuksen mukaan 31 prosenttia kuluttajista kokee, että kiinnostavaa ravintolaa ei ole lähettyvillä. Ravintoloiden tarjonnan monipuolistuminen on asia, jota myös Kesprossa haluamme edesauttaa tuottamamme trendi- ja tutkimustiedon avulla suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämiseksi, Tiittala summaa.

Suomalaisissa ravintolasyöjissä neljä eri ryhmää

Tutkimuksessa suomalaisista ulkona syöjistä muodostettiin neljä erilaista profiilia, joiden ryhmittelyssä on hyödynnetty sekä tämän tutkimuksen että K-ryhmän päivittäistavaroiden ostamiseen liittyvän tutkimuksen dataa:

  • Käytännölliset vatsantäyttäjät (41 %): Ulkona syömiseen ei liity intohimoja ja ruokailu merkitsee energiansaantia. Ryhmässä korostuu lounas- ja liikenneasemaruokailu. Syömisen liittäminen sosiaalisuuteen oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Ryhmässä korostuvat miehet. Nuoria aikuisia ryhmässä on vähemmän muihin ryhmiin nähden.
  • Spontaanit kokeilijat (21 %): Motiivi ulkona syömiseen on ajan puute. Ryhmä etsii aktiivisesti tietoa ravintolatarjonnasta. Ruoan ei tarvitse olla hintavaa ollakseen elämyksellistä. Ryhmässä korostuvat nuoret aikuiset ja ulkona syömiseen käytetään merkittävästi rahaa.
  • Laatutietoiset nautiskelijat (19 %): Käyttävät eniten aikaa ja rahaa ulkona syömiseen. Heillä on korkeat laatuvaatimukset ja he seuraavat ravintola-arvioita. Ravintolat tarjoavat tälle ryhmälle paikan sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ryhmässä korostuvat naiset (75 %) ja suurissa kaupungeissa asuvat.
  • Harkitsevat kotikokkaajat (19 %): Syövät keskivertoa vähemmän ulkona. Ulkona syömisen korvaa kotona tehty ruoka ja esimerkiksi töihin tehtävät lounaseväät. Ravintoloista haetaan paljon tietoa, sillä harvoin tapahtuvasta ulkona syömisestä halutaan hyvä kokemus. Ryhmässä korostuvat lapsiperheet, naiset ja yli 35-vuotiaat.

* Tutkimus toteutettiin K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa 25.4.–4.5.2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 985 iältään 18–70-vuotiasta kuluttajaa ja otos painotettiin jälkikäteen vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin seitsemää ravintola-alan ammattilaista. Tutkimuksen toteutti asiakasnäkemystoimisto Frankly Partners Kespron toimeksiannosta.

Vuoden olutravintola 2019: oululainen Rooster

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva Anikó Lehtinen

Helsinki Beer Festivalin asettama raati löysi Vuoden olutravintolan 2019 Oulusta. Vuonna 2013 perustetusta Roosterista on tullut pienpanimo-oluen ja hyvän ruoan ystävien keidas.

Viihtyisyys, muuntautumiskykyisyys ja painotus kotimaisiin oluisiin ovat Oulun keskustassa vanhassa puutalossa sijaitsevan Roosterin vahvuuksia.

– Roosterissa kaikki on väkevää: bisse, viski, safka. Roosteriin voi mennä syömään tai ottamaan mukia, tällaisen paikan haluaisin lähelleni! Kokonaisvaltainen kokemus on avainjuttu, ei se, montako olutta on hanassa, raadissa debytoinut Jarkko Nikkanen perustelee.

Kotimaisen olutkulttuurin eläessä upeaa renessanssia raati kohdisti katseensa pois Helsingistä.

– Tämä on kumarrus olutta juovalle Suomelle, toteaa Mikko Salmi.

Helsingissä on helppoa olla edelläkävijä ja vetää trendikästä baaria, entä maakunnassa? Helsingin ulkopuolella “kunnon tavernan” avaamiseen liittyy erilainen riski: on aloitettava henkilökunnan koulutuksesta.

– Vaatii enemmän vaivaa, intohimoa, kaikkea perustaa olutravintola Helsingin ulkopuolelle, koska esimerkiksi kuluttajapohja on pienempi, raadin jäsen Anikó Lehtinen  huomauttaa.

Aito mielenkiinto olutskeneen

Roosterin ravintoloitsija Tomi Kukkonen ottaa huomionosoituksen ilolla vastaan.

– Valinta tuli totta kai yllätyksenä, vaikka olemmekin tietoisesti tehneet töitä, että saisimme huomiota olutkulttuurille. Kun perustimme neljä vuotta sitten pubin kellariin, halusimme uudistaa pubikulttuuria ja tuoda esiin craft-olutta, mikä vielä silloin oli erikoinen ajatus. Nythän se on jo normi, että tarjotaan laajaa käsityöoluiden valikoimaa, Kukkonen sanoo.

Raati toteaakin, että kun kotimaisten panimoiden kirjo on nykyisellään niin laaja, on helppo panostaa kotimaisiin käsityöoluisiin. Oulussa on vieläpä useampi panimo, joiden tuotteisiin nojata. Roosterin tusinan hanan läpi on toki virrannut myös etelän panimoiden olutuutuuksia.

Roosterin ääneen lausuttu tavoite on tukea paikallisia panimoita ja kotimaista pienpanimotoimintaa. Yksi yhteistyön muoto on Maistilan panimolta vuokrattu hanapari, jonka hanoihin panimon kaikki tuotteet itsestään selvästi tulevat maisteltaviksi.

Kuluttajan kannalta Kukkonen pitää keskeisenä hinnoittelua: oluen litrahinta on sama, oli tuoppi pieni tai iso. Ainakaan hinta ei ole esteenä maistelulle.

Kaikkea sopivan kodikkaasti

Olut on ihmisiä yhdistävä voima, joka tuo mestoille, ja siinä Rooster toimii, myös maisteluita Roosterissa vetäneet Nikkanen ja Lehtinen toteavat.

Vaikka numeeriset arvot eivät ratkaise, mainitaan kuitenkin, että hanoissa vaihtuvan pienpanimovalikoiman lisäksi olutta on alakerran pubissa kaapit pullollaan. Yksi kaappi on varattu oluiden kypsytykseen.

Parinsadan vuosittaisen maistelun vauhdilla Suomea kiertävä viskimies Jarkko Nikkanen arvioi viskihyllyn olevan hyvin valittu:

– Viihtyisin pidempäänkin Roosterin noin 40 viskin kanssa. Viskihylly kattaa makukirjon Kyröstä Skotlantiin ja Jenkkeihin, Nikkanen luonnehtii.

Myös se viihtymisen kannalta kaikkein tärkein, henkilökunta, saa kiitosta. Henkilökunta huomaa asiakkaan, joka saapuu baariin, ja palvelu on omistautunutta, osaavaa, ammattimaista, suorastaan innostunutta.

– Suositukset tulevat lonkalta ampuen ja maistiaisia saa. Kaikki, mitä kaipaan palvelukokemukselta, toteutuu, Nikkanen hehkuttaa.

Olutvalikoima on sijoitettu tunnelmalliseen kellariin, mutta oluita voi tilata myös katutasossa sijaitsevan ravintolasalin ruokien pariksi. Erikoisten yhdistelmien spesiaalinainen Anikó Lehtinen mainitsee vielä yhden herkun:

– Tykkään erityisesti siitä, miten Roosterissa yhdistetään kakkua ja olutta! Leivokset ovat omatekoisia, ja kaikki ruoka on hyvää.

Vuoden olutravintolan nimesi Helsinki Beer Festivalin asettama raati, jossa olivat mukana Anikó Lehtinen, Mariaana Nelimarkka, Jarkko Nikkanen, Hannu NikulainenSakari Nupponenja Mikko Salmi.

Vuoden olutravintolat

2019 Rooster, Oulu

2018 One Pint Pub, Helsinki

2017 Konttori, Tampere

2016 Bryggeri Helsinki, Helsinki

2015 Uusi Apteekki, Turku

2014 Oluthuone Leskinen, Oulu

2013 Black Door, Helsinki

2012 Panimoravintola Beer Hunter’s, Pori

2011 Gastropub Tuulensuu, Tampere

2010 Kaisla, Helsinki

2009 The Gallows Bird, Espoo

2008 Panimoravintola Plevna, Tampere

2007 Olutravintola Pikkulintu, Helsinki

2006 St. Urho’s Pub, Helsinki

Restamaxista NoHo Partners – Uusia avauksia Pohjois-Eurooppaan ja tavoitteena yli 600 miljoonan euron liikevaihto

9f18fcd2-107b-477c-9a88-dd7a65118fae

Restamax Oyj muuttaa nimensä NoHo Partners Oyj:ksi. NoHo Partners syntyy sanoista Nordic Hospitality Partners, jotka viestivät yhtiön vahvuuksista ja identiteetistä entistä paremmin. Yhtiö on samalla päivittänyt strategiansa ja keskipitkän aikavälin tavoitteensa ja tavoittelee yli 600 miljoonan euron liikevaihtoa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kulunut vuosi on ollut Restamaxille merkittävien muutosten aikaa, kun se on laajentanut toimintaansa Tanskaan sekä integroitunut laaturavintoloistaan tunnetun Royal Ravintoloiden kanssa muodostaen vahvan markkina-aseman myös pääkaupunkiseudulla. Visiona on olla Pohjois-Euroopan merkittävin ravintola-alan yhtiö, mikä osaltaan on myös määritellyt Restamaxin tarvetta luoda identiteettinsä uudelleen.

NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikströmin mukaan nimenmuutos on uuden aikakauden alku kahden yhtiön innostavalle tarinalle.

– Uusi nimemme, NoHo Partners, kertoo toimintamme ytimen. Nordic viestii tulevaisuuden kasvumarkkinastamme sekä maailmalla arvostetusta ja kiinnostavasta pohjoismaisesta laadusta. Hospitality kuvaa haluamme laajentua perinteisen ravintolaliiketoiminnan ulkopuolelle. Partners eli yhtiökumppanimalli on koko toimintamme perusta ja keskeisin kilpailuetumme. Haluamme olla houkutteleva kumppani kunnianhimoisille tekijöille.

NoHo Partnersin lähivuosien tavoitteena on paitsi kansainvälistyä, myös laajentaa toimintaa esimerkiksi isoihin tapahtumiin ja uudentyyppisiin digitaalisiin myyntikanaviin.

– Digitaalisuudella tulee olemaan merkittävä rooli uudessa strategiassamme. Uskomme että käynnissä oleva murros avaa paljon mahdollisuuksia vahvoille ja innovatiivisille toimijoille, Vikström lisää.

Kotimaisia menestyskonsepteja Kööpenhaminaan ja Berliiniin

NoHo Partners tulee tulevaisuudessa rakentamaan kasvuaan Pohjois-Euroopassa. NoHo Partnersin kansainvälisten liiketoimintojen johtaja Juha Helmisen mukaan yhtiö näkee Pohjois-Euroopan markkinassa valtavasti tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

– Kyseessä on kasvava ja fragmentoitunut 100 miljardin euron suuruinen markkina, missä ravintolapalveluiden käyttöaste henkilöä kohden on Suomeen verraten varsin korkealla.

Keväällä 2019 yhtiö avaa yhteistyössä Ville RelanderinRichard McCormickin ja Alex Niemisen kanssa Yes Yes Yes -ravintolat Kööpenhaminaan ja Berliiniin. Saksassa NoHo Partners perustaa uuden yhtiön kasvisruoasta tunnetun ja Michelin-tähdellä palkitun Cookies Cream -ravintolan omistajien kanssa.

Yhtiön Kööpenhaminassa toimivat Cock’s & Cows- sekä The Bird -ravintolat täydentyvät yritysoston myötä kolmella tunnetulla cocktailbaarilla, joista yksi on Kööpenhaminassa ikonisen aseman saavuttanut Ruby. Lisäksi NoHo Partners avaa Pohjoismaiden parhaana pizzeriana palkitun Pizzeria Lucan Kööpenhaminaan.

– NoHo Partnersin ydinajatus perustuu yrittäjämäiseen intohimoon ja tekemiseen. Partneriemme paikallistuntemus, näkemys ja kokemus ovat ratkaisevassa roolissa jatkossakin niin Suomessa kuin ulkomailla, Vikström toteaa.

Kohti yli 600 miljoonan euron liikevaihtotavoitetta

NoHo Partnersin uuden strategian kulmakiviä ovat kannattava kasvu kotimaan kasvukeskuksissa ja isoissa tapahtumissa orgaanisesti, uusperustannalla, yritysostoin ja digitaalisesti, kansainvälinen laajentuminen partnerimallia hyödyntäen Pohjois-Euroopan markkinoille sekä kannattava kasvu henkilöstövuokrauspalveluissa orgaanisesti ja yritysostoin.

NoHo Partnersin tavoitteena on saavuttaa yli 600 miljoonan euron liikevaihto ja noin 7,5 prosentin liikevoittomarginaali vuoden 2021 loppuun mennessä. Ravintolasegmentin tavoitteena on saavuttaa noin 350 miljoonan euron liikevaihto ja noin 8 prosentin liikevoittomarginaali. Henkilöstövuokraussegmentin tavoite on saavuttaa noin 300 miljoonan euron liikevaihto ja noin 6,5 prosentin liikevoittomarginaali. Konserni tulee tarkentamaan tilikauden arviota vuosittain neljännen kvartaalin tulosjulkistuksen yhteydessä.

Yhtiön uudet verkkosivut on avattu osoitteeseen: www.noho.fi

7 kiinnostavinta ravintola-alan uutuutta Gastro Helsingissä

ecdfe015-1687-46c1-b760-35c1559cbaef-w_960

Ruoka- ja ravintola-alan ammattilaisten tapahtuman Gastro Helsingin kiinnostavimmat uutuudet on valittu Gastron parhaisiin. Gastron parhaat kertoo messuilla kävijälle helposti ja nopeasti sen, mihin messujen 250 yrityksen tarjonnasta kannattaa tutustua tarkemmin. Gastron parhaat -tuotteet ovat esillä näytteilleasettajien osastoilla koko tapahtuman ajan. Gastro Helsinki järjestetään Messukeskuksessa 14.-16.3.2018.

Gastron parhaat ovat tuotteita tai palveluita messuilla mukana olevien yritysten valikoimista. Mukaan ilmoitetuista tuotteista raati valitsi seitsemän uutuustuotetta, jotka tuovat ravintoloiden, baarien, kahviloiden ja ammattikeittiöiden ammattilaisille lisäarvoa erinomaisen maun, helppouden, ajansäästön tai ergonomian avulla.

Kaikkiaan Gastro Helsingissä on mukana 250 yritystä: keskusliikkeitä, elintarvike-, juoma- ja laitevalmistajia, sisustus-, kattaus- ja kalusteyrityksiä sekä puhdistukseen, vaatetukseen ja alan teknologiaan ja koulutukseen liittyviä yrityksiä.

Gastron Parhaat valitsi raati, johon kuuluivat Heli Koivuniemi (Aromilehti), Risto Mikkola (Kotipizza), Tomi Salonen (Viinilehti), Mikko Laaksonen (Fazer Food Service) ja Eero Raappana (Meira Nova).

Gastron parhaat 2018:

Convotherm 4- yhdistelmäuuni (Davanti Finland Oy)
Yhdistelmäuuni, jonka patentoitu, sivulle liukuva ovi vähentää tilantarvetta ja palovammariskiä. Lievästi paineistettu kammio vähentää kypsennysaikoja.
Raadin arvio: Paineominaisuus uusi asia, jota ei aikaisemmin ole ollut markkinoilla. Lyhyemmät kypsennysajat tekevät uunista energiatehokkaan.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6b48

Drop-in Delice -kylmävitriini (Dieta Oy)
Konditoriatuotteiden kylmäsäilytystä, tarjoilua ja myyntiä varten suunniteltu vitriini. Drop-in Delice on saatavilla myös kahden eri lämpötilan versiona, jolloin vitriinissä voidaan myydä joko kylmäsäilytystä vaativia leivonnaisia tai lämpimänä myytäviä ruokatuotteita. Termostaattia on helppo säätää.
Raadin arvio: Näyttävä tiski, jonka takia kahvilan ei tarvitse investoida kahta eri laitetta kylmille ja kuumille tuotteille. Matalan tiskin takaa on helppo palvella asiakkaita.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6c50

Ergoscoop-kauha (Dieta Oy)
Työpisteen tai padan yläpuolelle kiskoon kiinnitettävä kauha tekee ruoan annostelusta tai padan tyhjentämisestä lähes painottoman. Ergonomisesti muotoiltu kauha keventää kuormittavia ja usein toistuvia työtehtäviä.
Raadin arvio: Isoille yksiköille ja ikääntyvälle henkilöstölle iso helpotus. Tällaiset tuotteet tulevat varmasti lisääntymään.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6c50

Sous Vide -altaat (Metos Oy)
Sous Vide -altaissa ruoka kypsennetään ja/tai jäähdytetään vakuumissa haluttuun lämpötilaan, jolloin ruokatuotantoa voi tehdä ruuhkahuippujen ulkopuolella ja varastoida kerralla suuria eriä. Laatu säilyy tasaisena 30 vrk:n säilytyksen ajan. Suuri allas mahdollistaa jopa 500 kg erän valmistuksen.
Raadin arvio: Erinomainen väline, joka mahdollistaa suurien erien tasalaatuisen valmistamisen. Pitkä tuotteen säilyvyys auttaa ennakointia esim. catering-yrityksissä.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6a50

HK Maakarit Chef’s artesaanimakkarat ravintoloille (HKScan Finland)
Neljän tunnetun suomalaisen keittiömestarin kehittämät artesaanimakkarat, joiden valmistuksessa on käytetty suomalaisia raaka-aineita ja aitoja mausteita. Makkaroissa on korkea lihapitoisuus ja ne on tehty käsin.
Raadin arvio: Hyvänmakuinen artesaanimakkara, jonka valmistuksessa on käytetty ennakkoluulottomasti uusia makuja ja raaka-aineita. Makkaroiden nimeäminen on tehty hyvin.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6p48

Keiju-vegemajoneesi (Bunge Finland Oy)
Kaikkiin ruokavalioihin, myös vegaaniruokavalioon, sopiva majoneesi, jota ravintola voi maustaa käyttötarkoituksen mukaan. Suomessa valmistetun majoneesin kaikki käytetty rasva on kasviperäistä.
Raadin arvio: Hieno valkoinen väri ja hyvä rakenne. Hyvänmakuista majoneesia voi käyttää pohjana koko valmistettavaan erään, sillä se sopii kaikille ruokavalioille.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6s49

Laplandia Bilberry -vodka (Shaman Spirits Oy)
Aidoista suomalaisista metsämustikoista valmistettu vodka, jossa litraa kohden on käytetty 500 g marjoja. Vodka sopii juotavaksi sellaisenaan tai käytettäväksi cocktaileihin tai jälkiruokiin.
Raadin arvio: Erittäin marjainen ja maukas juoma, jonka markkinointi on tehty rohkeasti suoraan ulkomaille.
Tuote esillä Gasto Helsingissä, osasto 6s59

 

Gastro Helsinki 14.–16.3.2018. Joka toinen vuosi Messukeskuksessa Helsingissä järjestettävä Suomen innovatiivisin ja merkittävin ravintola- ja ruoka-alan ammattilaisten tapahtuma esittelee alan uutuudet ja trendit. Maksuton sisäänpääsy yli 18-vuotiaille alan ammattilaisille rekisteröitymällä. Avoinna ke–to 9–17 ja pe 9–16. www.gastrohelsinki.fi |@gastrohelsinki |#gastrohelsinki

Legendaarinen lauttasaarelainen Kahvila Mutteri täyttää 90 vuotta

uu8qplxeo3nklckocarx

Kahvila Mutteri myi aikoinaan lauttalippuja Lauttasaaren ja Helsingin väliselle höyrylautalle. Marraskuussa 90 vuotta täyttävä Mutteri on yksi Helsingin vanhimmista edelleen toimivista kahviloista. 

Lauttasaaren sillan pielessä sijaitseva Kahvila Mutteri täyttää 90 vuotta 26.11.2017. Pienen mutterin muotoisen rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Bertel Liljequist vuonna 1927, ja se palveli aikoinaan Helsingin ja Lauttasaaren välillä kulkevan Drumsö-höyrylautan asiakkaita lauttalippuja, tikkunekkuja, punaista mehua, sen ajan kahvia ja tupakkia myyden.

Saaren silloinen omistaja kauppaneuvos Julius Tallberg oli hankkinut lautan saarelaisille, joita silloin oli noin 1100, sekä asiakkaille, jotka saapuivat mantereelta Drumsö Casinoon sekä Tallbergin ravintolaan.

Vuonna 1935 Lauttasaari sai ensimmäisen yhteyden mantereeseen, kun Mutterin viereen rakennettiin silta.

Pikkuinen kahvila on siitä pitäen uhmannut  ympärilleen kasvavaa kaupunkia, kohoavia kerrostaloja ja seinää hipovaa Lauttasaarentietä.

Mutteri henkii vanhaa aikaa

Vuonna 1996 Pertti ja Tuula Leppälä ostivat Mutterin ja yhteistyössä arkkitehtitoimisto Tallin kanssa rakennuttivat Museoviraston ohjeistuksia noudattaen Mutterin uuteen kukoistukseensa.

Vuonna 2012 Mutterissa tehtiin sukupolvenvaihdos ja idyllinen kahvila siirtyi Tommi Leppälälle.

– Tänä päivänä Mutteri on Lauttasaaren herttaisin maamerkki. Lauttalipulle ei enää ole tarvetta, mutta hyvät pullakahvit maistuvat aina, vuodesta toiseen. Tervetuloa kahvilaamme kokemaan pala Lauttasaaren historiaa, Tommi Leppälä kommentoi.

Juhlavuoden kunniaksi Mutteri kutsuu kaikki kahville

Pyöreiden vuosiensa johdosta Kahvila Mutteri tarjoaa kaikille helsinkiläisille ja kauempaakin saapuville syntymäpäiväkakkua teen ja kahvin kyydittämänä sunnuntaina 26.11. klo 12–15. Lapsille tarjolla on mehua ja limsaa.

Kahvila Mutteri

Lauttasaarentie 2, Helsinki

Avoinna ma–pe klo 7–19, la–su klo 10–18

 

Lihapullat muusilla, kasvispizza vai kenties smoothie? Neste tutki liikenneasemaruokien suosikit

122521

Liikenneasemien klassikkoruoat ovat kaikille tuttuja, mutta mikä niistä on kansan suosikki? Neste tutki, mitkä klassikkoannokset ovat valloittaneet suomalaisten sydämet, ja millaisia annoksia ja välipaloja kansa toivoo lautasilleen lepo- ja tankkaustauoilla.

Lähestyvällä syyslomaviikolla ajomatka halki Suomen saattaa venähtää pitkäksi, ja tuolloin aterian tulee ravita pitkään. Nesteen teettämän kyselyn* mukaan suomalaisten suosikki on tavallinen kotiruoka (43 %), jota suosivat erityisesti miehet. Toisiksi suosituimmat ruokalajit ovat pizza ja hampurilainen, jotka valitsee joka neljäs (24 %) ruokailijoista. Lounasvalintoina ravintoloissa yleistyneet keitto tai salaatti eivät ole löytäneet tietään suosituimpien liikenneasemaruokien joukkoon, sillä lämpimänä aterianaan niitä söisi mieluiten vain noin joka kahdeskymmenes (6 %) vastaajista.

Liikenneasemien ravintolat pullistelevat erilaisia vaihtoehtoja myös pienemmälle nälälle. Välipalana suositaan kaikkien automatkojen todellista klassikkoa: täytettyä leipää liha- tai juustotäytteellä. Klassikoiden lisäksi sämpylävalikoimaan toivotaan gluteenittomia ja erikoisruokavaliot huomioon ottavia vaihtoehtoja.

Suhteellisen harva valitsee liikenneasemalla terveellisen välipalan, mutta toiveita niiden lisäämiselle kuitenkin löytyy. Naisista lähes puolet (43 %) nauttisi mielellään välipalana smoothien, miesten suosituin välipalatoive taas on puuro tai jogurtti marjoilla tai myslillä (39 %). Tuotteen raaka-aineiden alkuperä kiinnosti vastaajia hieman enemmän kuin sen sisältämät ravintoarvot. Tutkimukseen vastanneille on myös tärkeää, että tuotteet ovat helposti mukaan otettavia ja että niistä ei synny ruokahävikkiä.

*Nesteen toteuttamaan kyselyyn vastasi 164 Nesteen autoilijapaneelin jäsentä (otos 1 497) 2.-6.10.2017 välisenä aikana.

SYYSLOMAREISSUN TOP 3 PYSÄHTYMISPAIKKAA – NÄIDEN TAKIA KANNATTAA POIKETA REITILTÄ

Neste K Teiskontie, Tampere

Tampereen suunnalla liikkuvien ei kannata ohittaa tätä Teiskontien helmeä. Paikan bravuuri on erilaiset hampurilaiset, joiden pihvit ovat sataprosenttista naudanlihaa. Laajan asiakaskunnan suosimalla ruokalistalla on muutakin mistä valita: pihvien lisäksi eteensä saa vaikkapa pita-leivän tai suositun fish & chips -annoksen, ja lounas on aina laktoositon ja gluteeniton.

Neste K Sipoonlahti, Sipoo

Oli toiveissasi sitten kunnon kotiruokaa tai erikoisruokavaliosi huomioivia annoksia, Sipoonlahden Neste K on pysähdyksen arvoinen. Ravintola on tunnettu päivittäin vaihtuvasta kotiruokalounaasta, jossa kaikki vaihtoehdot saa myös laktoosittomina ja gluteenittomina. Laadukas salaattipöytä, viereinen vegaaniruokaa tarjoava Kotipizza ja liikenneaseman iso parkkipaikka takaavat, että jokaiselle nälkäiselle löytyy oma paikkansa.

Neste Linnanportti, Sukeva

Vitostien varrelta löydät Pohjois-Savon parhaat kahvileivät! Linnanportin aseman kahvilassa leivotaan joka aamu uunituoreet korvapuustit, pullat ja maankuulut Sukevan Nesteen rengasmunkit. Lounaskin on maittava, ja valmistetaan mahdollisimman pitkälle oman alueen raaka-aineista.

Lue lisää:

Löydä lähimmät Neste-liikenneasemat asemahaulla  

Neste K – Liikenneasemien uusi kuninkuusluokka

Turun Kaupunginteatterin ravintola sai nimen

35652950373_156cab9807_o

Turun Kaupunginteatterin ravintolan nimeksi tulee Kivi. Ravintola avautuu maanantaina 11.9.2017.

Kivi oli luonteva nimivalinta, sillä ravintolan sisäänkäynti sijaitsee teatteritalon paraatipuolella Aleksis Kiven aukiolla. Nimestä haluttiin kotimainen ja teatteritoimintaan liittyvä. Kiven ruoasta vastaavat Mamin kokit ovat tyytyväisiä nimeen. “Mutkatonta ruokaa tarjoaville ravintoloille sopivat mutkattomat nimet. Yksinkertaisesti hyvää on edelleen meidän linjamme”, Mamista Kiven keittiömestariksi täyspäiväisesti siirtyvä Mikko Piipponen toteaa.

Teatterin ravintolapäällikkö Sanna Kiviranta pitää Kiveä ytimekkäänä ja helposti mieleen jäävänä valintana. Hän odottaa rauhallisin mielin lounasravintolan avautumista: “Ei jännitä yhtään, sillä luotan Mamin ruokaan. Meillä on vielä paljon hiomista tilan suhteen, mutta siitä tulee lämminhenkinen. Sellainen, jossa viihtyvät varmasti sekä teatterin oma väki että kaupunkilaiset.”

Kivi palvelee arkisin lounasravintolana ja viikonloppuisin siellä valmistetaan lämpiössä tarjoiltavia teatteri-illallisia. Illallisten menut on räätälöity Päänäyttämön esitysten tunnelmiin sopivaksi. Teatteriliput ja -illalliset ovat myynnissä lippu.fi-verkkokaupassa, Turun Kaupunginteatterin myyntipalvelussa numerossa 02 262 0030 ja teatterin lippumyymälässä.

Teatteritalon pääsisäänkäynnin viereen avataan samalla viikolla myös kulttuurikahvila Lippis ja Kauppahallista teatteritalolle siirtyvä lipputoimisto. Ne palvelevat lipunostajia ja kahville pistäytyviä tiistaista 12.9. alkaen.

Kappelille Rotisseurs-kilpi – 150-vuotias Espan Helmi sai arvostetun tunnustuksen

a36f2ff5f94442b1_800x800ar

Helsingin maamerkkeihin kuuluvalle ravintola Kappelille on myönnetty Chaine de Rotisseurs-kilpi. Ravintolajohtaja Santeri Uusitalolle ja keittiömestari Tapio Kyllöselle luovutettiin Paistinkääntäjien käädyt huhtikuussa.

Ravintolalle myönnetty Paistinkääntäjät ry:n Chaine de Rotisseurs -kilpi on järjestön korkein tunnustus. Se on merkki ruoka- ja palvelutuotteiden korkeasta tasosta. Kilpikriteerien mukaan ruoan tulee olla hyvän makuista ja rakenteellisesti sekä ulkonäöllisesti onnistunutta sekä puhdasta, hygieenisesti valmistettua ja turvallista. Valikoiman tulee olla monipuolinen niin raaka-aineiden kuin valmistusmenetelmien suhteen. Kilpiyrityksen tulee täyttää kriteerit sesongista riippumatta.

– Tärkeimmät syyt Kappelin kilpeen olivat ruuan laatu ja tasapaino, jotka olivat kaikilla testikerroilla yhtä hyvät. Myös palvelu oli sujuvaa kaikilla testikerroilla, ja ruokien ja juomien yhteensovittaminen onnistui hienosti, Helsingin Rotisseurien vouti eli puheenjohtaja Jyrki Tarvonen valaisee.

Kilven saajaksi ehdolla olevaa ravintolaa testataan 3-5 kertaa. Yleensä ensimmäisestä kerrasta kerrotaan ravintolalle. Sen jälkeen 2-4 henkilön testiryhmät toimivat ”incognito.”

Kilpi on kuin syntymäpäivälahja 150-vuotista taivaltaan juhlivalle Kappelille.
– Juhlavuosi ei vaikuttanut tulokseen, testit tehtiin osittain jo viime vuoden puolella. Mutta onhan meillä sitten toinenkin hyvä syy onnitella Kappelia, Tarvonen toteaa.

Suomessa on yli 70 kilpiravintolaa. Helsinkiläisravintoloista ennen Kappelia kilvet on myönnetty Graniittilinnalle, Helsingin Pörssiklubille, Lappi Ravintolalle, Kulosaaren Casinolle, Lehtovaaralle, NJK:lle, Pörssille, Savoylle, Sipulille ja Svenska Klubbenille.

Suomen suurin ravintolamaailma Ison Omenan M.E.E.T avautuu

ba70fc72e56a0737_800x800ar

M.E.E.T on Suomen suurin, kauppakeskuksen sisälle sijoittuva, yhtenäinen ravintola-alue, mutta ainutlaatuisen siitä tekevät tarjonnan monipuolisuus ja laadukkuus.

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen toinen vaihe valmistuu 20.4. Samalla avautuu kokonaisuudessaan Ison Omenan ravintolamaailma M.E.E.T (Meet, Eat, Enjoy, Together). Ravintolamaailmasta löytyy yli 30 erilaista ravintolaa, joista osa avattiin jo elokuussa 2016, mutta pääosa M.E.E.T-alueesta avautuu 20.4.

”M.E.E.T ei ole perinteinen kauppakeskuksen food court, vaan se on Ison Omenan sisälle sijoittuva kaupunkikeskustamainen kokonaisuus, joka koostuu erityylisistä ravintoloista. Se tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja nopeasta asioinnista kiireettömään illanviettoon”, Cityconin kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi sanoo.

Ravintolatarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen kauppakeskuksissa on selkeä globaali trendi. Ravintoloiden suhteellinen osuus pinta-alasta ja vuokratuotoista on kasvanut jo pitkään kauppakeskustoimialalla, ja trendi on edelleen kasvava. CBRE:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan kolmasosa asiakkaista vierailee kauppakeskuksessa vain siksi, että haluaa syödä tai juoda jotain. Kauppakeskuksessa tapahtuva ravintola-asiointi on yhä useammin elämys, ei enää nopea tankkaus ostamisen välissä.

”Myös ravintoloitsijat näkevät kauppakeskukset kiinnostavina sijaintipaikkona, joihin kannattaa tuoda kunnianhimoisia konsepteja. M.E.E.T:n konsepti herätti heti vahvaa vuokrauskysyntää ja onnistuimme saamaan sinne todella kiinnostavia ravintoloita, joista monet ovat toimineet aiemmin vain Helsingin keskustassa”, Cityconin vuokrausjohtaja Jussi Vyyryläinen toteaa.

Yhteensä Isosta Omenasta löytyy lähes 50 erilaista ravintolaa ja kahvilaa, joista yli 30 sijaitsee M.E.E.T-alueella. Ravintolapinta-alaa on 8000 neliömetriä, mikä on noin kymmenen prosenttia kauppakeskuksen vuokrattavasta pinta-alasta. Asiakaspaikkoja ravintoloista löytyy noin 4000.

Iso Omena sijaitsee keskellä voimakkaasti kasvavaa Matinkylän aluetta, ja pian liikennöinnin aloittava Länsimetro ja liityntäliikenteen bussiterminaali vauhdittavat entisestään Matinkylän kehitystä vahvaksi ja urbaaniksi eteläisen Espoon keskukseksi.

”Ihmiset, ostovoima ja kaupunkimainen elämäntapa täällä jo ovat. Mutta yksi kaupunkielämän olennainen osa eli ravintolatarjonta ja -kulttuuri täältä ovat puuttuneet. Olemme ylpeitä, että voimme tarjota espoolaisille monipuoliset ravintolapalvelut lähellä ihmisten koteja. Uskon, että kaupunkilaiset ottavat M.E.E.T:in omakseen”, Sanna Yliniemi sanoo.

Elokuussa 2016 avasivat artesaanipastaravintola Makaronitehdas, meksikolaiskeittiö Eatos, pihviravintola Goodwin, O´Learys, kanansiivistä tunnettu Siipiweikot, viikinkiravintola Harald, pub Captain Corvus, La Torrefazione, Choco Lab, Roberts Coffee ja Laura´s coffee and Wine.

M.E.E.T-alueen uudet ravintolat:

Aangaan
Burger King
Ciao! Caffé
Classic Pizza
Coffee House
Fafa´s
Fuku Supreme
Lucky Bastard
Mad Wok
Momotoko
Orient Express
Pasta Box
Pizzarium
Popomama Dim Sum & Tea House
Rosso
Salaattiasema
Street Gastro
Sweet Italy Waffle Bar
Tsuru
Yuzu Sushi Bowl & Burrito
Zici Maalaiskana

Dinner in The Sky –taivasravintola Kuopion matkustajasatamaan elokuun alussa

dinner-in-the-sky

Kuopiossa pääsee elokuussa maailman metropoleja kiertäneeseen Dinner in The Sky –taivasravintolaan, kun Tapahtumatoimisto Maccoy tuo konseptin ensimmäistä kertaa Itä-Suomeen 2.-5.8.2017. Taivaallinen kokemus tulee olemaan osa Kuopion kesään vakiintunutta beach volley –tapahtumaa (viime kesänä Trust Kapital OPEN –nimellä).

Kulinaarisia nautintoja 50 metrin korkeudella

Taivasravintolan huima perusidea on ruokailuelämys 50 metrin korkeudelle nostettavassa ravintolassa. Ruuan laadusta vastaa Suomen Top Chef -voittaja Anssi Kantelinen, jonka johdolla nautitaan neljän ruokalajin illallisia. Ravintolaan ei niin vain hypätä mukaan ja pois, joten yksi seurue nostetaan aina kerrallaan ruokailemaan ja tällöin puhutaan nostosta. Tällaisia nostoja on päivän sekä illan aikana useampi ja yksi nosto kestää noin tunnin.

”Kun ensi kerran näin Dinner in the Sky –idean, tuli minulle heti halu toteuttaa elämys Kuopiossa,” kertoo Tapahtumatoimisto Maccoyn omistaja Jukka Makkonen. ”Etsin vain sopivaa tapahtumaa, jonka yhteydessä tällainen voisi toimia ja sataman beach volley –tapahtuma tarjoaa juuri oikeanlaisen ilmapiirin myös Dinner in the Sky:lle”, Makkonen jatkaa.

Taivasravintolan tunnelman pääsee kokemaan myös shampanja-nostoilla sekä Suomen 100 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävillä coctail-nostoilla. Tällainen lyhyempi nosto on kestoltaan 20 minuuttia. Lyhyempiin nostoihin kuuluu myös Kantelisen suunnittelemia pieniä syötäviä.

Varaukset alkavat helmikuussa

Tapahtumatoimisto Maccoy avaa sähköisen paikka- ja varauskanavan nostoille helmikuun alussa. Paikkoja nostoille voi tiedustella myös Maccoyn toimiston kautta. Nostoaikataulu on suunniteltu torstaista lauantaihin (3.-5.8) klo 15-23 välille. Nostot ovat mahdollisia myös muina aikoina kysynnän mukaan.

Dinner in The Sky tuo raikkaan lisän Kuopion kesätarjontaan ja luo lisää matkailullista kiinnostusta Kuopion alueelle.