Ravintoloiden verotarkastukset paljastavat harmaata taloutta

kitchen-31

Verohallinnon keväällä aloittamat tehostetut ravintola-alan verotarkastukset osoittavat, että useissa tarkastuksen kohteiksi valituissa ravintoloissa oli tulonsalausta. Ravintolaprojekti harmaan talouden torjumiseksi jatkuu ensi kevääseen.

Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennus- ja ravintola-aloilla. Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esimerkiksi kassanohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä.

Tähän mennessä ravintolaprojektissa on tarkastettu satoja ravintoloita ympäri maata. Näistä noin kahdensadan tarkastus on valmiina. Uusia kohteita tarkastetaan koko ajan ensi kevääseen saakka. Jo saadut tulokset osoittavat, että ravintola-alalla ilmenee tulonsalausta ja että yritysten kirjanpidoissa on usein puutteita.

“Kirjanpitokäytännöissä on todettu puutteita erityisesti kassatapahtumien osalta. Puutteellinen kassakirjanpito vie pohjaa koko yrityksen kirjanpidon luotettavuudelta. Yrittäjille onkin annettu asiasta paljon ohjeistusta, jotta he osaisivat jatkossa toimia oikein”, kertoo ylitarkastaja Pia Ansamäki Verohallinnon Yritysverotusyksiköstä.

“Toimialalla, jossa maksamista tapahtuu paljon käteisellä, ohimyynti on yleisempää kuin missä maksu tapahtuu ensisijaisesti kortilla. Tyyppihyväksytyt kassakoneet olisivat siksi tarpeen. Ne varmistavat, ettei rekisteröityneitä myyntitapahtumia voida jälkikäteen muuttaa .”

Tarkastuksen kohteeksi valituissa yrityksissä yli 60 prosentin osalta havaittiin eriasteisia veronmaksupuutteita, suuressa osassa myös tulonsalausta. Yleensä seurauksena on paitsi maksamattomien verojen maksaminen myös sanktiot. Joistakin tarkastuksen kohteista Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen poliisille.

Tarkastuksia tehdään viranomaisyhteistyönä

Harmaan talouden torjunnassa viranomaisyhteistyö on merkittävässä roolissa. Ravintola-alan tarkastuksissa Verohallinto tekee yhteistyötä varsinkin Aluehallintoviraston alkoholitarkastajien, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran sekä poliisin kanssa.

Viranomaisyhteistyö näkyy esimerkiksi tietojen vaihtona kohdevalinnan tueksi, ja tarkastuskäynteihin verotarkastajat saavat tarvittaessa apua poliisilta. Poliisin virka-apua voidaan pyytää myös kirjanpitoaineistojen saamiseksi verotarkastajien käyttöön.

“Tapauksissa, joissa kohteeksi valitun toiminnassa tulee esille rikosepäily, Verohallinto voi tehdä poliisille rikosilmoituksen. Niin kutsutuissa reaaliaikaisesti tutkittavissa rikosepäilyissä poliisi voi käynnistää viipymättä esitutkinnan, jota Verohallinnon tarkastustoiminta tukee”, kertoo poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho Poliisihallituksesta .

“Poliisin reaaliaikaisesti ja viranomaisyhteistyössä tutkituilla rikosepäilyillä on todettu saavutettavan parhaimmat tulokset muun muassa vaikuttavuuden ja rikoshyödyn takaisinsaannin kannalta”, hän jatkaa.

Ravintolaprojekti kestää vuoden 2016 kevääseen , jolloin Verohallinto tiedottaa projektin lopullisista tuloksista. Koko projektin ajan kohdevalintaa kehitetään, jotta tarkastukset kohdentuvat tehokkaasti. Ravintolaprojektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja sitä kautta vähentää verovajetta. Samalla puututaan epäterveeseen kilpailuun ja helpotetaan rehellistä ravintolatoimintaa harjoittavien tilannetta. Vastaavia tehotarkastuksia on aiemmin tehty esimerkiksi rakennusalalla.

 

Tiedote 11.3.2015: Verohallinto aloitti ravintola-alan valtakunnalliset tarkastukset
Pia Ansamäen kirjoitus Verona- blogissa : ”Apua – verotarkast us!”

Verohallinto aloitti ravintola-alan valtakunnalliset tarkastukset

Tarkastusten tavoitteena on ravintola-alan harmaan talouden vähentäminen. Jopa kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta arvioidaan olevan harmaan talouden piirissä.

Verohallinnon verotarkastajat aloittivat helmikuussa valtakunnalliset ravintola-alan tarkastukset. Tarkastukset ovat osa Verohallinnon käynnistämää ravintolaprojektia.

Tiettyyn toimialaan keskittyvä tehostettu verovalvonta on osoittautunut hyväksi toimintatavaksi harmaan talouden vastaisessa toiminnassa. Hyvänä esimerkkinä on rakennusalan verovalvontahanke Raksa.

– Ravintolaprojektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja sitä kautta vähentää verovajetta. Samalla helpotamme myös rehellistä ravintolatoimintaa harjoittavien tilannetta puuttumalla epäterveeseen kilpailuun, joka perustuu lakisääteisten velvoitteiden täyttämättä jättämiseen, ylitarkastaja Pia Ansamäki Verohallinnon Yritysverotusyksiköstä kertoo.

Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla kuten rakennus- ja ravintola-aloilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan arviolta noin kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta on harmaan talouden piirissä. Verojen menetykset ovat selvityksen mukaan noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen menetykset noin 60 miljoonaa euroa.

Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esimerkiksi ohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä.

– Harmaa talous voi tarkoittaa kassan ohi myyntiä, jolloin kaikkia myynnistä saatavia tuloja ei kirjata kirjanpitoon. Toimintaan liittyy usein myös pimeitä palkkoja, Ansamäki listaa.

Verohallinto tekee ravintolatarkastuksissa yhteistyötä muiden viranomaisten kuten Poliisin, Aluehallintoviraston, Tullin ja Valviran kanssa.

– Yksi projektin tavoitteista on viranomaisyhteistyön tehostaminen. Verotarkastuksilla tulee esille asioita, joita esimerkiksi alkoholitarkastajat voivat hyödyntää työssään, Ansamäki kertoo.

Verohallinnon Ravintolaprojekti kestää ensi vuoden kevääseen asti.

Verohallinnon aiempi ravintolaprojekti toteutettiin vuosina 2003 – 2005. Tuolloin Verohallinto paljasti harmaata taloutta noin 81 miljoonan euron edestä ja sen johdosta esitettiin maksuunpantaviksi lähes 35 miljoonan euron verot.