Odotettu uutuusravintola Boho & keittiö avataan Jyväskylän ytimeen

4ca3ad14-23b2-4a2c-a52f-013d03abf3f1-main_image

Keski-Suomen ravintolakulttuuri tuntee ytimissään pian kansainvälisen puhalluksen, kun Boho & keittiö avaa ovensa lauantaina 28.3. Jyväskylän ydinkeskustaan Vanhaan Tiilitaloon osoitteeseen Kauppakatu 41.

Maailmaa syleilevä ravintola on suunnattu nuorille aikuisille, mikä näkyy niin paikan sisustuksessa, aukioloajoissa, menussa kuin cocktail- ja viinilistassakin. Arkisin tarjolla on laadukas After work -buffet ja sunnuntaisin monipuolinen brunssi.

Bohon tarjoilema paletti on uniikin universaali. Skandinaviaan painottuva menu täydentyy trendikkäällä juomalistalla, jonka jokainen komponentti on tarkkaan harkittu. Paketin sinetöivät huippuluokan DJ:t, jotka järjestävät eri teeman mukaisia iltoja aina funkista jazziin ja indiestä reggaeen, elektronisia tuulahduksia unohtamatta.

Menu mukailee trendejä

Bohon keittiöpäällikkönä toimii Tuukka Partanen, joka työskenteli uransa alkuajat eri keittiömestareiden opissa Oulussa ja asettui sittemmin Jyväskylään.

– Tiedossa on skandinaavista ruokaa kansainvälisellä twistillä. Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin ja lähiruoan suosiminen onkin Bohon keittiön yksi olennaisimmista kulmakivistä. Haluamme olla aallonharjalla ja päivittää listaa vaihtuvien ruokatrendien ja kysynnän mukaan – koko henkilökunta on ollut alusta asti vahvasti mukana menun ja koko ravintolakonseptin luomisessa, Partanen kertoo.

Boheemi Boho kutsuu rentoutumaan

Myös ravintolapäällikkö Jani Hernesniemi näkee Bohon vahvuutena juuri monipuolisuuden. Boho sopii mainiosti alkuillan seurusteluravintolaksi, ja miksei yömyöhäänkin asti – ovet suljetaan vasta klo 02.00.

– Perjantai- ja lauantai-iltaisin DJ himmentää valot, lisää volyymiä ja virittää Bohon viikonlopun tunnelmaan. Ravintolaan tulee 110 asiakaspaikkaa ja kesäksi avataan viihtyisä terassi. Halusimme tehdä rennon paikan, jonne jokaisen on helppo tulla. Kannattaa käydä – jo tunnelmankin puolesta, Hernesniemi summaa.

Bohosta voi tilata myös monipuolisen kattauksen omiin juhliin tai vuokrata ravintolan alakerrasta löytyvät saunatilat yksityistilaisuuksia varten. Boho & keittiö kuuluu Priima-Ravintolat Oy:hyn, joka on ravintolayhtiö Restamaxin tytäryhtiö.
Boho & keittiö
Kauppakatu 41, Jyväskylä
Puh. +358 50 408 2420, www.boho.fi

Aukioloajat:
ma–to 15–24
pe 15–02
la 13–02
su 12–22 (brunssi 12–16)

Turkulainen Uusi Apteekki on Vuoden Olutravintola 2015

baaritiski2_800

Helsinki Beer Festivalin kutsuma raati on valinnut Vuoden Olutravintolaksi 2015 Seurusteluravintola Uuden Apteekin. Yli kaksi vuosikymmentä turkulaisia oluenystäviä palvellut Uusi Apteekki on laajan valikoiman olutravintola, jossa yhdistyy viihtyisä ja persoonallinen sisustus ammattitaitoiseen palveluun ja käsityöoluen valmistukseen.

Arvostettu ja palkittu olutravintoloitsija Otto Lamberg (1955–2005) perusti Uuden Apteekin vuonna 1993. Legendaksi ravintola kasvoi Reijo Mäen Vares -kirjojen kantapaikkana. Varsinaisesti laajaan julkisuuteen Uusi Apteekki nousi vuonna 2004 Aleksi Mäkelän ohjaaman Vares – yksityisetsivä -elokuvan myötä. Lamberg esitti myös elokuvassa itseään eli leppoisaa baarimikkoa. Vares-elokuvia on kuvattu Turussa ja Uudessa Apteekissa yhteensä yhdeksän.

Uuden Apteekin yhteydessä on toiminut panimo lähes alusta asti. Ravintolan avaamisvuonna toimintansa aloittanut Kaskenmäen Panimo on järjestyksessään toinen Suomen ravintolapanimoista. Monet pitävät sitä ensimmäisenä aitona suomalaisena pienpanimona, sillä sen edelle ehti vain suurvalmistaja Sinebrychoff perustamalla oman panimonsa Ravintola Kappeliin Helsinkiin.

Kaskenmäen Panimon ensimmäinen olut oli tuon ajan tyylistä poiketen pintahiivaolut. Kappelissa pantiin isojen panimoiden tapaan lagerolutta. Vanhan Luostarin Kellariolut oli brittiläiseen tyyliin pantu bitter. Panimon kehittäjänä ja oluiden kummisetänä toimi olutalan todellinen legenda, panimomestari Boris Orlo.

Oluenvalmistus oli pysähdyksissä kahdeksan vuoden ajan 2000-luvun alussa. Vuonna 2009 panimotoiminta käynnistyi uudelleen.

Uusi Apteekki ja Kaskenmäen Panimo jatkavat vahvojen turkulaisten olutvaikuttajien Boris Orlon ja Otto Lambergin jalanjäljillä. Vuoden Olutravintola -nimitys on kunnianosoitus turkulaiselle uraauurtavalle olutravintolatyölle ja pienpanimokulttuurille. Uusi Apteekki on elävä näyte siitä, miten hyvä konsepti yhdistettynä ammattiosaamiseen ja loistavaan palveluun voivat kantaa olutravintolan jopa vuosikymmenestä toiseen“, raati perustelee valintaa.

Erityisen tyytyväisiä raatilaiset ovat panimon oluttarjonnan säilymisestä kunnianhimoisena vuodesta toiseen. Pulloissa ja hanoissa on yli 40 laatuolutta eri puolilta maailmaa. Niitä täydentävät 20–30 vaihtuvaa pullo-olutmerkkiä sekä runsaslukuinen mallasviskien valikoima.

Maukkaan lisän tuovat panimon omat oluet, jotka vaihtuvat säännöllisesti kauden ja tunnelman mukaan. Niiden taso on myös parantunut viime vuosina. Kaskenmäen Panimon oluet edustavatkin tällä hetkellä turkulaisten käsityöoluiden kärkeä“, raati kertoo.

Seurusteluravintola Kaskenkatu 1, joka tunnetaan paremmin nimellä Uusi Apteekki, sijaitsee Turun Kaskenmäen rinteessä, viime vuosisadan alussa rakennetussa entisen Turun Uuden Apteekin tiloissa. Baari on avoinna joka päivä klo 10–02. Apteekin kesäterassi Lilja & Paavo sijaitsee Aurajoen rannalla Itäisellä Rantakadulla.

Helsinki Beer Festival on valinnut Vuoden Olutravintolan vuodesta 1996 alkaen. Tämän vuoden raatiin kuuluivat toimittaja Heikki Kähkönen, olutasiantuntija Kari Likovuori, toimittaja Mariaana Nelimarkka, olutharrastaja Hannu Nikulainen ja toimittaja Jussi Rokka.

Yhteystiedot:

Uusi Apteekki
Kaskenkatu 1, 20100 Turku
p. 02 250 2595
www.uusiapteekki.fi
uusiapteekki@pp.inet.fi

Helsinki Beer Festival järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla jo 17. kerran. Tämän vuoden teemamaa on Itävalta. Tapahtumapäivät ovat 10.–11.4.
www.helsinkibeerfestival.fi.

ABC-ravintoloiden vuosi käynnistynyt pirteästi

sip

ABC-ketjun ravintolamyynti on käynyt alkuvuonna odotettuakin paremmin. Tammikuun hyvä startin jälkeen vauhti vain kiihtyi helmikuussa. Laatusatsausten odotetaan siivittävän myyntiä jatkossakin.

Yleisesti ravintola-alalle ennustetaan alkuvuodelle 2015 laskevaa myyntiä, mutta ABC on uinut vastavirtaan tässä kehityksessä. Ketjun ravintoloiden myynti kasvoi helmikuussa peräti 7 prosenttia viime vuoteen verrattuna, ja koko alkuvuonna myynnin kehitys on ollut 4 prosenttia plussalla.

– Meille tämä osoittaa, että asemamme koko kansan ravintolana on vahva. Annamme mahdollisuuden ulkona syömiseen sielläkin, missä sitä ei muuten ole. Lisäksi olemme tehneet määrätietoista työtä arkiruuan ja kahvitarjonnan laadun parantamiseksi. Uskomme sen näkyvän alkuvuoden lisäksi myös tulevissa myyntiluvuissa, kehitysjohtaja Antti Erikivi kertoo.

ABC-ketjun kokonaismyyntiä painaa polttonesteiden matala hintataso, jonka vuoksi alkuvuoden myyntiluvut jäävät edelliseen vuoteen verrattuna miinukselle. Ketjussa on kuitenkin uskoa tulevaan.

– Uskomme, että ravintolakaupan piristyminen antaa orastavaa merkkiä kotimarkkinoiden elpymisestä.

Verohallinto aloitti ravintola-alan valtakunnalliset tarkastukset

Tarkastusten tavoitteena on ravintola-alan harmaan talouden vähentäminen. Jopa kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta arvioidaan olevan harmaan talouden piirissä.

Verohallinnon verotarkastajat aloittivat helmikuussa valtakunnalliset ravintola-alan tarkastukset. Tarkastukset ovat osa Verohallinnon käynnistämää ravintolaprojektia.

Tiettyyn toimialaan keskittyvä tehostettu verovalvonta on osoittautunut hyväksi toimintatavaksi harmaan talouden vastaisessa toiminnassa. Hyvänä esimerkkinä on rakennusalan verovalvontahanke Raksa.

– Ravintolaprojektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja sitä kautta vähentää verovajetta. Samalla helpotamme myös rehellistä ravintolatoimintaa harjoittavien tilannetta puuttumalla epäterveeseen kilpailuun, joka perustuu lakisääteisten velvoitteiden täyttämättä jättämiseen, ylitarkastaja Pia Ansamäki Verohallinnon Yritysverotusyksiköstä kertoo.

Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla kuten rakennus- ja ravintola-aloilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan arviolta noin kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta on harmaan talouden piirissä. Verojen menetykset ovat selvityksen mukaan noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen menetykset noin 60 miljoonaa euroa.

Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esimerkiksi ohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä.

– Harmaa talous voi tarkoittaa kassan ohi myyntiä, jolloin kaikkia myynnistä saatavia tuloja ei kirjata kirjanpitoon. Toimintaan liittyy usein myös pimeitä palkkoja, Ansamäki listaa.

Verohallinto tekee ravintolatarkastuksissa yhteistyötä muiden viranomaisten kuten Poliisin, Aluehallintoviraston, Tullin ja Valviran kanssa.

– Yksi projektin tavoitteista on viranomaisyhteistyön tehostaminen. Verotarkastuksilla tulee esille asioita, joita esimerkiksi alkoholitarkastajat voivat hyödyntää työssään, Ansamäki kertoo.

Verohallinnon Ravintolaprojekti kestää ensi vuoden kevääseen asti.

Verohallinnon aiempi ravintolaprojekti toteutettiin vuosina 2003 – 2005. Tuolloin Verohallinto paljasti harmaata taloutta noin 81 miljoonan euron edestä ja sen johdosta esitettiin maksuunpantaviksi lähes 35 miljoonan euron verot.

Frankis Group muuttaa nimensä Kotipizza Groupiksi

kotipizza

Kotipizza -ketjun emoyhtiö Frankis Group Oyj muuttaa nimensä Kotipizza Group Oyj:ksi. Konserni keskittyy jatkossa entistä vahvemmin uusien franchising-ravintolakonseptien kehittämiseen. Ensimmäisen uuden ketjun on määrä käynnistyä tämän vuoden aikana.

Kotipizza Group -yhtiöihin kuuluvat Suomen suurinta pizzaketjua hallinnoiva Kotipizza Oyj ja Helsinki Foodstock Oy, joka on erikoistunut tukkukauppaan franchising-periaatteella toimiville ravintolaketjuille. Kotipizza Group suunnittelee panostavansa jatkossa ravintolakonseptien kehittämiseen Kotipizza-ketjun rinnalle.

Kansainvälisen ravintola-alan suurin trendi on fast casual eli epämuodollinen ruokailu, jossa panostetaan Kotipizzan tavoin kohtuuhintaiseen, mutta perinteistä pikaruokaa aidompaan ja laadukkaampaan ruokakokemukseen”, Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoo.

Uskomme, että myös yhä useammat suomalaiset haluavat saada ravintolassa kymmenellä eurolla maukkaan, aidoista raaka-aineista vastuullisesti tuotetun aterian. Kotipizzan osaaminen franchising-toiminnasta ja Helsinki Foodstockin tehokas logistiikka antavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää Suomen markkinoille uusia fast casual -ketjuja ja -konsepteja.”

Ensimmäinen uusi ketju käynnistyy tämän vuoden aikana

Kotipizza Group on allekirjoittanut aiesopimuksen ensimmäisestä uudesta ravintolaketjusta. Yhtiön on määrä avata uuden ketjun ensimmäinen ravintola Helsinkiin tämän vuoden aikana. Kotipizza perustaa Helsinkiin myös uuden tuotekehitysyksikön, joka palvelee sekä Kotipizzan tuotekehitystä että uusien ravintolakonseptien kehittämistä.

Kotipizza Groupin kotipaikka on Helsinki. Yhtiön entisessä kotipaikassa Vaasassa sijaitseva Kotipizza Oyj:n toimipiste suljetaan kesäkuussa.

Salud tuo kuuluisan japanilaisen Kobe-lihan toisena ravintolana Suomeen

fea9c690-9cb6-451d-98d2-c3fc80763855

 

Saludin emäntä Hanna Niemi (vas.), keittiöpäällikkö Toni Leskinen, Wagyu-asiantuntija Mr. Nozumo Dojo ja Restamaxin hallituksen jäsen Mika Niemi kutsuvierastilaisuudessa Saludissa 4.3.2015. Kuva: Ronja Honko

Espanjalaistyylinen tamperelaisravintola Salud ja maailman laadukkaimpien lihojen maahantuontiin erikoistunut Gastoria EF tekevät pihvihistoriaa tuomalla naudanlihan aatelina pidetyn Wagyu-rodun Kobe-härän Saludin listalle 16.3. lähtien.

Ravintola Saludin ja Suomen ainoan Kobe-lihan maahantuoja Gastoria EF:n ansiosta laatulihan ystävillä koittavat pian onnen päivät, kun Saludin listalla tavataan jatkossa Kobe- ja Satsuma-härkä. Tämä japanilainen Wagyu-liha tulee osaksi Saludin ruokalistaa Surf & Turf -tyyppisenä annoksena, jossa Kobe komeilee hummerin rinnalla sekä Beef tasting -annoksena, joka sisältää Black Angus Flat Iron -pihviä, Satsuma-härkää sekä vapaana ulkona kasvanutta Dingley Dell -possua, jota tarjoillaan maailmalla mm. Gordon Ramsayn ja muissa huippuluokan ravintoloissa.

Salud tekee historiaa kansainväliselläkin tasolla

Aiemmin japanilaista Wagyu-rodun Kobea on ollut Suomessa saatavilla ainoastaan Gaijinissa Helsingissä. Saludin keittiöpäällikkö Toni Leskinen on innoissaan laatulihan saapumisesta Tampereelle.

– Maailman arvostetuimpiin lihoihin kuuluva Kobe on Wagyu-karjan tunnetuin laji. Vaikka sen maasta vienti Japanista vapautettiin vuonna 2012, on Koben saatavuus Euroopassa vieläkin hyvin rajallista. Tarjoilimme ensimmäistä kertaa koko Suomen ravintolahistoriassa aitoa sertifioitua Wagyu-lihaa viime lokakuussa, ja nyt on hienoa saada se vihdoin myös virallisesti listallemme, iloitsee Leskinen.

25c8abb6-43f1-4d76-925f-b1ec622c4ced-main_image

Saludin kokki Mikko Lemmetty (vas.), keittiöpäällikkö Toni Leskinen sekä vuorovastaava Jaana Kuusimäki saavat pian valmistaa asiakkailleen harvinaista Kobea. Kuva: Ronja Honko

Marmoripinnastaan, terveellisestä rasvastaan ja pehmeästä rakenteestaan tunnetulla Wagyu-lihalla on tarkat laatukriteerit puhtaan perimän varmistamiseksi.

– Useilla ravintoloilla on listallaan Kobe-tyylistä lihaa esimerkiksi Australiasta, mutta aito ja oikea japanilainen Wagyu-karja on syntynyt ja kasvatettu Japanissa. Salud löytyykin jatkossa Gastoria EF:n yhteydestä maailmankuululta ja harvinaiselta Shop List – the Designed Registration Store for Kobe Beef -listalta, jonne listataan Kobe-lihan viralliset jälleenmyyjät ja maahantuojat ympäri maailmaa. Listalle pääsyn merkiksi sekä luvasta valmistaa ja myydä 100 % puhdasrotuista Kobea Saludiin toimitetaan pronssinen patsas ja sertifikaatti. Tämä on Suomessa hyvin harvinaista, Gastoria EF:n myyntijohtaja Tommi Lillrank kertoo.

Wagyu-guru lanseerasi uutuuden Japanese Beef -illassa

Saludissa järjestettiin Kobe-lihan lanseerauksen kunniaksi kutsuvierastilaisuus keskiviikkona 4.3. Pääpuhujana oli japanilainen arvostettu Wagyu-guru Mr. Nozumo Dojo, jonka yritys ADiRECT kuuluu Japanin merkittävimpiin Wagyu-lihan tuottajiin.

Mr. Dojon esityksen aikana lihoihin tutustuttiin maistelumenun myötä: Kobe-ulkofilee sashimi, grillattu Satsuma-entrecote, Dingley Dell -porsaan noisetti sekä Black Angus -sisäfilee vakuuttivat hienolla rakenteellaan ja omintakeisilla mauillaan. Wagyu-ekspertin mukaan japanilaisen häränlihan laatu selittyy paikallisilla ympäristöolosuhteilla ja karjasta huolehtimisella.

– Meillä on härän kasvattamiselle Japanissa hyvinkin otolliset olosuhteet: neljä vuodenaikaa kukin sopivissa lämpötiloissa – raikkaan vuoristoveden ja laadukkaan rehun äärellä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin taata karjalle stressitön ja onnellinen elämä. Ruoasta huolehtimisen lisäksi eläimiä usein hierotaan ja harjataan, ja niiden hyvinvointia tarkkaillaan. Jokainen lauma identifioidaan omalla 10-numeroisella sarjallaan, jonka avulla myös terveysviranomaiset pääsevät valvomaan karjan laatua, Mr. Dojo valottaa.

deac7353-0ca6-44a0-b801-56ccabb690fa

 

Kobe-ulkofilee sashimi. Kuva: Ronja Honko

Wagyu-tietoutta

* Wagyu-karjaan kuuluu neljä japanilaista rotua, joita ovat Japanese Polled, Japanese Shorthorn, Japanese Brown ja Japanese Black.
* Kobe- ja Satsuma-härkä ovat Japanese Black -lihaa, ja niiden nimet viittaavat alueisiin, joilta härkä on peräisin.
* Kobe-härkää teurastetaan Euroopan markkinoille kuukausittain vain 24 kappaletta.

Bodega Salud
Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere
www.salud.fi

Avoinna:
ma–ti klo 11.00–23.00, ke–pe klo 11.00–24.00, la klo 13.00–00.30, su klo 13.00–21.00

Fazer suunnittelee ravintolaorganisaationsa uudistusta

lxy6pe6dbdpepuzpdlgl

Fazer suunnittelee ravintolaorganisaatiorakenteensa uudistamista ja toiminnan tehostamista turvatakseen kilpailukykynsä muuttuvassa toimintaympäristössä. Fazer aloittaa Food Services -liiketoiminnassaan yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat yhteensä 100 henkilöä. Toteutuessaan suunnitellut muutokset voivat johtaa enintään 20 työtehtävän päättymiseen. Fazer tukee niitä, joita mahdollinen työsuhteen päättyminen tulisi koskemaan.

Fazer suunnittelee ravintolaorganisaatiorakenteen uudistamista vastatakseen muuttuviin asiakas- ja kuluttajatarpeisiin joustavammin. Suunniteltujen muutosten tavoitteena on vahvistaa Fazer Food Servicesin kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä parantaa liiketoimintaedellytyksiä ja kannattavuutta

”Haluamme tuoda suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa lähemmäksi asiakasta. Näin voimme tarjota asiakkaillemme räätälöityjä palveluratkaisuja sekä päivittäistä joustavuutta ravintolassa”, toteaa Fazer Food Servicesin toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Fazer aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat ravintolaorganisaation esimiestehtävien mahdollisia muutoksia. Yt-neuvottelut koskevat yhteensä 100 henkilöä ympäri Suomen. Toteutuessaan muutokset voivat johtaa enintään 20 työtehtävän päättymiseen.

Fazerille on tärkeää pyrkiä turvaamaan yrityksessä työskennelleiden henkilöiden tulevaisuus. ”Panostamme uudelleensijoittumiseen liittyviin toimenpiteisiin ja käymme jokaisen kanssa henkilökohtaisen keskustelun tilanteesta. Välitämme aktiivisesti Fazer-konsernin avoimia työpaikkoja ja olemme yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa”, kertoo Korhola.

Fazer työllistää Suomessa noin 6400 henkilöä, joista 3500 henkilöä Fazer Food Servicesissä. Fazer Food Services tarjoaa ruokailupalveluita yli 600 ravintolassa ympäri Suomen.